Olipas jännä ja kiva viikonloppu. Nallella oli lapset omassa asunnossaan ja mulla omani täällä kotona. Oli kiva siivoilla ja touhuilla… ja kun oikein ajattelee, pojat taisivat käyttäytyä aika hyvinkin.
Lauantaina puoliltaöin sain pyykkiä ripustaessani ennenkokemattoman idean lähteä käväisemään baarissa vähän siinä toivossa että näkisin entisen työpaikkani tuttuja (niillä piti kaiken järjen mukaan olla bileet silloin) I lupasi pitää talon pystyssä ja polkaisin puolen tunnin viiveellä kylille.
Olipas erikoista yksinään nojailla tiskiin ja yleensäkin lähteä yksin yöelämään hetken mielijohteesta. 🙂 Nallelle laitoin viestin, en niinkään luvan kysymisen muodossa vaan tiedotusmielessä että notkun pahoilla teillä 😉
Jonkin ajan päästä alkoi paikalle tulla muitakin entisiä työntekijöitä, ilmeisesti hekin luulivat bileillan olevan silloin. Paikalla oli myös eräs M jonka kanssa tehtiin työpareina reilut pari vuotta hommia. Aina oli sellaista pikkuflirttiä ja suunsoittoa ilmassa niinkuin asiaan kuuluu ja juttua oli helppo jatkaa. Kunnes keskustelun kolmas osapuoli paljasti jutun lomassa että olen eronnut…yhtäkkiä olin vapaata riistaa ja niin ihana ja helvetin kaunis ja vaikka mitä 🙂
Realisti minussa tietenkin osasi suhteuttaa puheet ja analyyttinen minä puntaroi myös mahdollisuuksien osuuden, sisäinen nainen nautti ylisanoista, mutta silti tiesin että en ole lähdössä yhtään mihinkään. Vaikkei Nallea olisi olemassakaan, en olisi yhden illan juttua kummempaa kyseisen herran kanssa voinut kuvitella, mutta jotenkin tuli vahvasti olo että mulla on kaikki mitä tarvitsen odottamassa sängyssä.. (vaikkei sillä hetkellä mun sängyssä). En usko että löydän seksuaalisesti sopivampaa miestä kuin Nalle ehkä koskaan.
Niinpä tein jotain mitä en olisi ilman Nallen kanssa vietettyjä keskusteluita uskaltanut tehdä aiemmin: puhuin suoraan kiertelemättä ja mitään salaamatta. Kerroin seurustelevani vakavasti ja vaikka meillä olisi jotain silmäpeliä ja vispilänkauppaa menossa, ei mun omatunto anna periksi mitään muuta niin kauan kun olen toisen kanssa. Ja tämä uskoi, kertoi arvostavansa sitä että puhun suoraan jne. ..pääsin tilanteesta kauniisti eroon, enkä suorasta puheesta huolimatta loukannut kyseisen herran tunteita.
Nalle yllätti minut seuraavana iltana kysyen että jäikö mulle sellainen olo että olisin halunnut kokeilla tai kääntää tämän kiven ja katsoa mitä siellä on. Vastasin epäröimättä että en. Mutta olen kyllä niin ylpeä miehestä joka taipuu tuollaiseen ajatteluun, saati sitten vielä ihan asiallisesti haluaa keskustella aiheesta.
Sellainen kulta mulla on ♡♡♡