Faktahan on se että kotikontuja on nyt kaksi. On tämä meidän pesä täällä omassa rauhassa, pesä johon lasten kanssa muutettiin. Sitten on vanha koti johon kaikilla on jollain tapaa ikävä. Mun ikävä on jo loppuun koluttu tunne, sillä hyvästelin sitä taloa pari vuotta joka vuodenaikana. Hyvästelin pihasaunat, istuttamani penkit, vaahterantaimen joka ehti kasvaa jo miehen …
Tänään olen joutunut pohtimaan taas tätä ”uusperhe”-kuviota. Koska Nalle on aina jakamassa tätä neljän lapsen arkea useamman päivän, tuntuu porukka väkisinkin aika tiiviiltä kokoonpanolta. Olkoonkin että Nallella on välillä viikon, yli tai ali, kotireissu. Sinä aikana lapset saa tietysti taas mut ”kokonaan itselleen”. Silloin kun Nalle on täällä, tulee tehtyä pakolliset rutiinit (missä Nalle auttaa …
Kokeillaan taas tätäkin maailmaa. Koska tarve kirjoittaa ylös tuntemuksiani ja ajatuksiani ei ole vieläkään hävinnyt, ajattelin jatkaa puolijulkista avautumistani täällä blogissa. Kirjoittaminen on aina sujunut minulta helpommin kuin puhuminen ja asioiden prosessointi tapahtuu ikäänkuin itsestään kirjoittaessa. Pääsääntöisesti kirjoitan siis edelleen itselleni, enkä oikein usko kenenkään (jolla on elämäkin) kiinnostuvan mun marinoista. Kipinän kirjoittamiseen sain uudelta …